perjantai 1. huhtikuuta 2016

Liikennesääntöjä rikkova jalankulkija ja marimekko

Jaa niin mitä?

Tästä pärähtääkin ilmoille ensimmäinen varsinainen blogipäivitys. Otsikko viittaakin kaksiin alkuvuoden aikana syntyneisiin villasukkiin: jaywalkereihin ja marimekko-sukkiin. Nimi jaywalker kummastutti kovasti, kun omalla englanninkielen taidollani en sanaa saanut millään aukeamaan. Sanakirjahan tässäkin auttoi. Jaywalker siis tarkoittaa nimenomaan liikennesääntöjä rikkovaa jalankulkijaa.


Marimekko-sukat olivat ensimmäinen oikea yritelmäni kirjoneuleesta - ja sen ovat näköisetkin. Ensimmäinen sukka odottikin pariaan melkein vuoden päivät lankakorin pohjalla. Lopulta vuoden alussa sain otettua itseäni niskasta kiinni ja lahjoitin valmiit sukat äidilleni. Liian kireän langanjuoksun vuoksi sukat kun eivät enää omaan jalkaani mahtuneet.

Vielä en kirjoneuleelle ole lämmennyt, johtuneeko sitten siitä ettei se vielä erityisen jouhevasti suju. Neulon paljon netflixiä tai televisiota katsellessa, joten en myöskään neulo mielelläni mitään, jossa täytyy seurata ohjetta tai kaaviota tarkkaan. 


Vasemmanpuoleiset sukat:
Malli: Jaywalker (ravelry)
Lanka: Austermann Step Classic
Puikot: 2,5 mm

Oikeanpuoleiset sukat:
Malli: Oma, mukaillen Puistossa-blogin Marimekko-sukkia
Lanka: Novita 7-veljestä
Puikot: 3,5 mm


Äitini toimi kuvausmallina. Vielä täytyy villasukkien ja muidenkin neuleiden valokuvaamista harjoitella. Onko teillä jotain vinkkejä siihen, kuinka sukista saa houkuttelevia ja edustavia kuvia? 

Pahoittelen muuten, ettei sukista löydy langan menekkiä. Koko talosta ei löytynyt digitaalivaakaa, joten sellainen menee ehdottomasti ostoslistalle! Äidin ikivanhaa keittiövaakaa en osaa käyttää, enkä luota sen lukemiin lainkaan, vaikka äiti kivenkovaan vannookin sen nimeen. Ehkä vika on käyttäjässä, eikä itse vaa'assa. 

Jaywalkerit sen sijaan olivat varsin miellyttävät ja nopeat neuloa. Nämäkin olivat tavallaan lajissaan ensimmäiset, sillä näitä tehdessä seurasin ensimmäisen kerran englanninkielistä ohjetta. Ja helppoahan se loppujen lopuksi oli, kun vain muutaman termin suomensi. Onneksi netistä löytyy loistavia neulesanakirjoja!

Tuo Austermannin Step tarttui aikanaan kaupasta mukaan, koska kerällä langan värit näyttivät täydellisen herkullisilta. Ihanan pehmeän materiaalin ja langan sisältävien hoitavien öljyjen vuoksi päätin heti, että langasta valmistuisi unisukat. Kun sitten aloin sukkia neulomaan, muistin etten pidä lainkaan raitalangoista. Ravelryä kaivelemalla löysi onneksi omaa silmää miellyttävän siksaksukan, jonka avulla onnistuin langan pelastamaan.

Steppi on muuten ihana lanka neuloa! Talven kuivattamat käteni eivät olleet pitkään aikaan tuntuneet niin pehmoisilta! Olen miettinyt, voisiko tästä tehdä tuplalapasiin sisuksen, yksinään kun on liian ohutta pitämään tuulta.

torstai 31. maaliskuuta 2016

Mistä kaikki alkoi? Uteliaisuudesta tietenkin

Nyt on uusi virstanpylväs neuleharrastuksen parissa saavutettu: oma blogi. Kauan tätä on mietitty ja pyöritelty, blogi on ollut bloggerin puolella olemassa jo useita kuukausia, ellei pian lähemmäs vuoden verran. Nyt päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja ensimmäisenä vanha nimi ja ulkoasu sai joutaa roskakoriin.

Olen pian 21-vuotias naisenalku Pohjanmaalta ja ensimmäiset villasukkani tein ala-asteella. Seuraava pari sai odottaa valmistumistaan monen monta vuotta, sillä innostuin oikeasti käsitöistä vasta puolitoista vuotta sitten.Sinä jouluna pukinkonttiin tiensä löysivät yhdet villasukat, muutamat lapaset ja yksi kaulahuivi. 


Sittemmin neulekärpänen on päässyt todella puraisemaan ja krooninen neuloosihan tästä on kehittynyt. Ompelukonetta en osaa käyttää lainkaan ja virkkuukoukkuakaan en käyttele kuin hyvin harvoin. Mutta niitä villasukkia, niitä syntyy kyllä senkin edestä!

Katsellaan mitä tästä tulee! :)